Pyramidi ?

                                           Pyramidi ?
                                     
                                            Punaiset välähtävät,
                                            katu ylittyy puolitiehen
                                            Autojonon jatkuva rullaus ohitse
                                            kuin toistona naapurin päättymätön
                                            kuorsaus
                               
                                            Avaran maailman mahdollisuudet           
                                            tulevaisuus kuvastui silmille.
                                            Ajatukset pyörsivät vielä
                                            osaston keskusteluissa,
                                            lupausten meren aalloilla.

                                            Vihreä venyi keltaiselle
                                            valkoiset viivat rivissä
                                            mieli jäsentyi saman suutaiseksi
                                            pyramidiksi.
                                            Nyt on kuljettava omin kengin
                                            kastuivat tai ei.

Aatos

                                  Aamun iltakahvilta
                                                          vilahti erään miehen
                                          päättäväiset sanat,
                                  Varmaa on tänne en enää palaa
                                  palautuivat  muistiin työyön
                                          katveessa tuttu hahmo nohkahteli
                                          hoitopaikan oven seudulla.

                                  Aatos hetkahti vaikeuteen olla läsnä
                                                           lupauksensa takana
                                          uhoaminen peittää pettää ilmaisijan
                                  yksin  ilman varjoa elämän taulussa
                                          hetkellisyys ei erottele
                                   uskoa omaan vahvuuteen ja unohtaa
                                          heikkous ei murenna
                                          sovittaa jalkasi uuteen påivään
                                          vähäisin elein.
                                   Käytös on esirippu, verho jolla
                                   kätkeytyy itseltään, toisten läsnäololta
                                          sallitavaa tai ei
                                          kunhan tunnistaa tekevänsä niin.

Lupaus

                                 Lupaus , annoit alussa lopussa täsmensit
                                 sanasi pyöräytit tarmolla
                                 ilmeen värähtämättä seisoit
                                 tukevasti kengät painuneina sementille.
         
                                 Yksin, edellä tuleva
                                 takana, menneisyys airueinensa
                                 sivuitse, liikkuvat hiljaisuuden varjot
                                 saattelijat, elämä neonvalona, ilossa
                                 entisen sisällä käännyttävät takaisin
                                 tuulen suunnatkin muuttuvat.
       
                                 Tukijoita, eteenpäin  kujettaessa
                                 usein sinä, ainut
                                 luota etu tuuleen tuntee sinut
                                 jättää tienviitat esille epäröityessä
                                 mielen, mahdollisuus on sinussa.........lla
                                 pienet palat kuuluvat ovat tarkeitä pelissä.
                               
                         

Ikkunoita Tuuletus

                                               Tuuletus

                                               Kirkas hioutunut pinta
                                               lasi taittaa valon
                                               vääristää näkymää
                                               todellisuus ei muutu, hämärtyy.

                                               Jätä auki tuuleta
                                               huoneesta, sinusta, vanhat hetket
                                               riepputa
                                               pois unholan takamaille
                                               ajatukset palauttavat vain
                                               miellyttävän puolen
                                               ei sitä kun elämä tyhjentyi kadulle.

                                               Karista epävarmuus hartioilta
                                               mene porras kerrallaan
                                               huilaaminen on sallittu.